Esittelyssä: Kira

Roberta's Kardemumma eli tuttavallisemmin Kira



Asuntolassa ensimmäistä kertaa
(c) Saana Rajakangas

Katselin tulevia pentueita ja kiinnostuin kun huomasin että Porissa on narttu astutettuna. Otin yhteyttä ja kuulosti hyvältä, asia jäi kuitenkin siihen. Kasvattaja ilmoitti että pennut on syntyneet ja että yksi narttu syntyi, miettii sijoittaako vai pitääkö itse. En sen enempää kiinnittänyt huomiota asiaan, olin meinaan varma että turhaan. Aloimme kuitenkin jossakin vaiheessa puhua vanhempien kanssa että voisi alkaa pentua katselemaan, muistin heti että onkohan narttu vielä vapaa. Otin Sariin yhteyttä taas ja ilouutinen oli että oli vielä vapaa ja ajatteli sittenkin myydä tytön. Sovimme että menemme katsomaan tyttöä ja jos päätämme tytön varata, maksamme varausmaksun.
Sarin luokse mennessä tuli ovella vastaan kaksi kaunista narttua, Galina-äiti ja Olga-"kummitäti". Pentuhuoneessa pennut nukkui sikeästi kun Sari tytön mulle ojensi. Ihana, pennuntuoksu tulvi ja lämmin mytty tyytyväisenä retkotti sylissä, katsoi suoraan silmiin kauniilla silmillään. Juttelimme aikamme ja tuli aika tehdä päätös. Kirjoitimme varausmaksusopimuksen ja sovimme että ollaan yhteyksissä.

Alkoi kauhea nimen miettiminen. Lopulta nimeksi valikoitui Kira ja sen Sarille ilmoitin. Alkoi piinallinen odotus. Viikottain tuli kytättyä kuvia pennuista. Viimein oli käsillä hetki jolloin kotiin tyttö saadaan hakea. Koulusta oli vapaata, aamulla menin röntgeniin kuvauttamaan selkäni taas kerran. Sieltä suoraan suunnattiin hakemaan Kiraa. Isän kanssa menimme, äiti odotti autossa. Sisällä oli menoa ja meininkiä, pennut olivat selvästi vilkkaampia jo. Kira ja Konnankoukku söi kenkiä ensimmäiseksi ja Sari kertoikin että siinä on oikea pahapari! Kukapa olisi uskonut että reilu 1½v myöhemmin meillä olisi tuo pahapari kotona...

Paperit tehtiin, juteltiin ja Sari ojensi pussin missä oli kattava pentupakkaus. Otin Kiran syliin ja lähdettiin autoon. Autossa ensin hiukan itkettiin, veli haettiin töistä ja odotellessa ulkoiltiin. Lumi oli ihan hirveä juttu tytön mielestä. ;)

Siitä siis alkoi meidän yhteinen taival joka on ollut hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen.

Kira pääsi heti pienestä pitäen koulun asuntolaan ja olikin siellä hyvin rohkea. Ensimmäisenä iltana tosin alkoi oksentelemaan, oli hyvin nuutnut, tärisi, ikenet vaaleat, jne. Kahden kaverin kanssa tyttöä hoivattiin, soitin ell. mittasin lämmön (kiitos Kristiina mittarin lainasta!), Päivi piti peiton sisässä, juotin vettä ruiskulla, jne. Vanhemmat haki Kiran kotiin ja kuulemma oli kotimatkalla jo piristynyt. ;)

Pentuaika meni kohruu helposti, toki jonkinverran tuhoja tehtiin ja välillä oli pinna kireellä. Juoksut alkoi hieman yli 9kk iässä ja silloin heräsin, pikkuneiti on aikuinen!

Näyttelyitä kierrettiin pentuna hieman, PEK2 oli yleisimmin sijoituksena (2 pentua) ja olin onnessani kun kerran sai myös KP:n. Viimeinen pentuluokka olikin ryhmänäyttelyssä Tampereella 2009, uroksia ei ollut pennuissa ja nartuissa oli yksi C'mere kasvatti. Olin täysin varma että Kira tulee kakkoseksi, käyttäytyi miten sattui ja pöydällä istui. Meinasin pakahtua onnesta kun meidät kuitenkin ensimmäiseksi ohjattiin KP:n kera eli Kira oli ROP-pentu!

ROP-pentu

Junnuluokat aloitettiin marraskuussa 2009 Turun KV näyttelyssä. Tuloksena JUN-EH. Kira sai toukokuussa 2010 Raumalla H:n johtuen hoikkuudesta, jne. Toisen H:n sai 2010 Lahden SVKL:n erkkarissa kun koira liikkui huonosti, seisoi huonosti, huono rakenne, jne. Ja kyllä, sillä hetkellä alkoi satamaan että hieman ihmettelen....
Paras näyttelytulos on Pori KV:sta 2010. Nuorten luokassa oli neljä narttua, Kiran tulos NUO-ERI NUK2!
Tältä vuodelta ollaan erkkarista haettu EH ja open showssa päästiin kaunein pää kilpailuun (ei sij).

2010

2010

Kira on aivan mahtava luonne. Iloinen, sosiaalinen, ystävällinen eikä pelkää oikeastaan mitään tai ketään. Jonkin verran nyt kesällä arkaili rajuja ukkosia, mutta luulen että se kaikki on noiden pentujen jälkeen tullut koska nyt ei ole enään pelännyt.
Kiralla on myös silmät tutkittu terveiksi, polvet 0/0 ja sydänkuuntelussa ei sivuääniä kuulunut. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa sydän myös ultrata.

Yksi maastokisa Kiralla on nyt takana. Kira aloitti uransa syyskuussa 2011 HVK:n maastomestaruuskisoissa. Kira saikin huimat 485p sijoitus 12/23 normi nartuissa ja juoksi samalla myös SA tuloksen!

Kira astutettiin komealla Aslanilla (FI MVA Miyessa Aslanthelion) 23.12.2010 ja tasan 2kk myöhemmin alkoi tapahtua! Kira synnytti tunnin sisällä 7 pentua, loput tuli pienellä viiveellä. Eniten pelkäsin että pentu nro 10 on kuollut ja oltiin valmiita lähtemään päivystykseen kun mitään ei tapahtunut. Yhtäkkiä näkyi häntä (joka muistutti iilimatoa!) ja näin että syntyy pentu ilman kalvoja, varmasti kuollut. Yllätys oli kun menin suuta avaamaan ja Kira nuoli, alkoi ininä kuulumaan ja poika oli kuin olikin hengissä! Viimeinen poika syntyi yllättäen kun luulin kaiken olevan ohi, Kirakin pentujaan jo imetti kun veli tokaisi "tuliks sieltä vielä joku?".

Valas ;)

11 pentua 0vrk

Lopputuloksena oli siis 6 urosta ja 5 narttua. Ikävä kyllä yksi poika kuoli vajaa 3pv iässä, kuihtui käsiin. Kodit löytyi helpolla ja kotiin jäi kasvamaan kaksi pentua.

Kiran isä on komea FIN & LV MVA Whiptails Peshewa Creek "Beckham" ja äiti Gaselle's Stella Di Notte "Galina". Veljiä Kiralla on viisi kipaletta, Koukku joka asuu meillä, Karem, Taisto, Robin ja Dani.

Pentuja Kiralla on siis 10, nartut Unna, Hera, Halla, Pippa ja Spotti sekä pojat Adom Kujo, Biff, Möhkö ja Wili.

Kiihdytyskisat 2011 sijalla 3 ja vauhti 52,7km/h