Netan kuulumisia

En muistaakseni koskaan julkaissutkaan juttua Netan käymästä taistelusta elämänsä puolesta, viime joulukuussa. Joten jos nyt vaikka hieman kirjoittaisin juttua siitä.

Netta (Kiikurin Nekku) on siis tämä meille hieman vajaa 7v iässä tullut whippet vanhus. Netasta olen aiemmin kirjoittanut blogissa, historiaa yms. Tekstin voi lukea täältä, kuvat ikävä kyllä eivät enään näy.

Netta on siis meillä se mille sitten usein sattuu ja tapahtuu. No joulukuussa 2013 äiti soitti ja sanoi että Netta on ihan ihmeellinen. Käytiin katsomassa ja hyvin niukasti söi siinä vaiheessa ja oli melko väsynyt. Ajattelin että on vain taas huono päivä kuten usein sitä ennenkin.

Väsynyt ja ruoka ei oikein maittanut enään

No yhtenä päivänä äiti sitten itku kurkussa soitti. Netta ei pystynyt hyppäämään sohvalle tai sänkyyn enään itse ja ruokakaan ei maistu lainkaan. No minä sitten Lemmikkiaittaan varaamaan aikaa ja haimme Netan. Eläinlääkärissä todettiin että on kuumetta, verinäytteet otettiin ja ihmeteltiin. Oireet ei viitannut oikein mihinkään muuhun kuin suolistotulehdukseen. Saatiin antibiootit ja kipulääkkeet mukaan ja Netta lähti meidän mukaan sitten Kaanaaseen. Aluksi näytti että hyvin lähti lääkkeet puremaan, tuntui että ihan mukavasti siis alkoi sujumaan. Ilo oli suurta kun Netalle kelpasi hiukan ruokakin. Pian kuitenkin sain todeta että ilo oli ennenaikaista.

Eräänä iltana Netta lakkasi taas syömästä, nukkui vain, valitti, maha "supisteli" ja alkoi eritettä tulemaan emättimestä. Onneksi sain omaan eläinlääkäriin vielä yhteyden illalla ja käski seuraavana päivänä heti aamusta eläinlääkäriin mikäli uskon että pystyy odottamaan. Mikäli ei niin lähtö päivystykseen. Netta rauhoittui nukkumaan lopulta.
Seuraavana aamuna sitten eläinlääkärissä todettiin märkäinen kohtutulehdus ja sinällään paha kun ei liiemmin erittänyt ulos mitään. Ei uskallettu lähteä leikkaamaan vaan ajateltiin että katsotaan viikonlopun yli lähteekö helpottumaan antibioottien kanssa vai ei. Jos ei niin viimeinen matka suoritetaan. Eläinlääkäri lupasi myös että jos kunto romahtaa itsenäisyyspäivän/viikonlopun aikana, ilmoittaa hänelle niin hän voi lopettaa vaikka vapaalla olikin.

Kuitenkin sitten äidin kanssa pohdimme, lähteäkö silti leikkaamaan. Netallahan oli kaikki arvot erinomaiset verikokeissa. Pelättiin jos kuoleekin nukutukseen. Kuitenkin soitin sitten Eurajoen eläinlääkärille ja Sirpa lupasi leikata 6.12. kun samana päivänä ei enään ehtinyt.

Kauhunsekaisin tuntein Nettaa lähdimme Eurajoelle viemään. Vein yksin tytön sisälle. Eläinlääkäri antoi nukutusaineen ja tuntui jotenkin niin kamalalta katsoa kun vanhus lattialle lopulta lysähti. Samaan syssyyn myös päästi kunnon eritteet lattialle eli diagnoosikin varmistui.
Lähdimme Joonaksen kanssa sitten kohti Tuorsniemeä odottelemaan että saadaan neiti hakea. Koko ajan pelkäsin että puhelin soi ja ilmoitetaan huonot uutiset.

Siellähän se Netta makasi lämpimässä, taju kankaalla mutta elossa. Joonas kantoi käärön autoon ja minä maksoin käynnin. Eläinlääkäri leikkasi normi hintaan ilman pyhälisää. Samaan hintaan oli myös hammaskiviä poistellut.
Netta lähti hienosti paranemaan ja 12v synttäritkin saatiin vietettyä hyvin.

Leikkauksesta toipumassa

Nyt Netta on todella pirteä ja ruokahalu on mahtava. Leikkaus oli kuin nuorennusleikkaus tälle tytölle! :) Netta hyppii jopa nykyään ihmisiä päin. Kuoppia kaivaa pihassa, komentaa nuorisoa ja innostuu useammin juoksemaankin. Lenkillä jaksaa hienosti mukana.
Netan kohdalla leikkaus tosiaan kannatti!

Ohessa vielä kuvia tältä vuodelta vanhuksesta.

Kuulumisia

Piiiitkästä aikaa taas kuulumisia ajattelin tännekin päivittää. Minähän olen nyt kirjoitellut vain kuvat.fi sivun blogiin, mutta nyt ko. sivustoni on suljettu toistaiseksi ainakin.

Lara astuetettiin, mutta tyhjäksi jäi. Ei siis onnistunut kunnolla. Ensi keväänä uusi yritys vielä.
Whippet pentujakin tulossa jossakin vaiheessa.

Meillä on myös uusi perheenjäsen eli lk collie Tira. Julkaisen esittelyn tytöstä vielä kunhan seuraavaksi pääsen koneelle. Tabletin kanssa kirjoittelu on niin inhottavaa.

Muuten kevät lähtenyt ihan hyvin käyntiin. :)

Borzoi pentuja suunnitteilla keväälle/kesälle 2014!

Suunnitelmissa olisi toteuttaa tämä seuraava yhdistelmä. Maaliskuussa mahdollisesti juoksut alkaisivat, joten niitä odotellessa suoritetaan loput terveystarkitkin vielä. Molemmilla vanhemmista on viettiä vieheeseen, Urhoa ei vain ole pahemmin kilpailutettu. Molemmat ovat myös todella tasapainoisia rakenteeltaan. Molemmilla on täysi purenta. Pentue on vanhempien perusteella DM: N/N (terve).

Pennut elävät meillä perheen keskellä. Totuttelemme pienestä asti pitämään kaulapantaa ja jonkin verran käymme myös hihnassa kävelemässä. Pennut tottuvat myös autoiluun, sillä emme tilaa eläinlääkäriä tai siruttajaa kotiin. Lemmikkiaitta hoitaa meillä pentujen sirutukset ja tarkastukset.
Pennut madotetaan ohjeiden mukaisesti, totutetaan monenlaiseen ruokaan (nappula, koiranmakkara, lihat, puurot, vihannekset...) ja sosiaalistetaan. Aina mahdollisuuksien mukaan yritämme saada esimerkiksi lapsia vierailulle jotta pennut tottuvat myös lapsiin.

Meillä pennut pääsee näkemään ja elämään eläinlauman keskellä. Pääsevät tutustumaan muihin koiriimme sekä kissoihin. Kaniin ja jyrsijöihin saavat tuntumaan häkin tai terraarion läpi. Koirista pääsevät tutustumaan oman emänsä lisäksi toiseen borzoihin, whippetteihin sekä seropiin.
Meillä aletaan ulkoilemaan heti kun pennut ovat tarpeeksi vanhoja ja säät suosii. Tavoitteena on myös päästä käymään esimerkiksi koirarannalla ennen luovutusta. Pennut tullaan totuttamaan myös pesemiseen, kynsienleikkuuseen, seisottamiseen, tutkimiseen, hampaiden katsomiseen, yms.

Pennut luovutan pääasiassa aikaisintaan 10vko iässä. Mukaan saavat pentupaketit (hoito-ohjeet, tietoja, ruokaa, herkkuja, ruokakuppi, panta ja hihna, leluja, puruluuta, jne) sekä kasvattajan elinikäisen tuen.
Pennut rekisteröidään, madotetaan ja sirutetaan. Uusille harrastajille tarjoan myös ensimmäisen vuoden Suomen Borzoiklubissa (pentuejäsen).

Kuvakoostetta

Koukku ja niiiiiin rakas pallo 1.1.2014

Lara

Vilma ja Koukun pallo

Ado

Koukku ja Vilma

Vanha neiti, Netta 12v mikä steriloitiin pakon edessä (kohtutulehdus) 6.12.2013. Kuva otettu 1.1.2014

Koukku ja Lara

Kira ja Unna

Kira

Lara 26.12. koirarannalla synttäreitään viettämässä

Kira, Netta ja Unna 1.1.2014

Pentusuunnitelmien pähkäilyä

Olen nyt yrittänyt punnita kahden pentusuunnitelman välillä, kumman toteutan ensin.

Alunperin mulla oli ajatuksena että 2014 keväälle/kesälle whippet pentue ja keväälle 2015 borzoi. Nyt kuitenkin mietin olisiko sittenkin toisinpäin parempi tai vastaavasti niin että nyt keväällä borzoit ja syksylle whippetit.

Kira ja pentunsa Unna

Kirallahan on siis ennestään yksi pentue, helmikuussa pennut täyttää 3v. Pennuista osa on käynyt näyttelyissä ja maastokisoissa sekä yksi myös ratakisoissa. Lähes kaikki on mitattu. Yhdellä silmät tutkittu terveeksi, toisella sydän ultrattu eikä täysin puhdas ollut.

Unna siis tosiaan keväällä 2013 ultrattiin sydämen osalta. Sydän oli muuten erinomainen, mutta pienenpieni reikä siellä sitten oli ja suhinaa tuli. Tosin silloinhan emme vielä tienneet että Unna oli jo tuolloin tiine (vahinkopennut, täysi yllätys).
Uusintaultraukseen pitäisi mennä.

Kiran sydäntä ei ole vielä ultrattu, sekin siis edessä vielä. Kuuntelussa ei huomauttamista, mutta eipä Unnallakaan kuuntelussa mitään häikkää ollut.

Kaksi sydänultraa siis suoritettava ennen kuin uskallan ajatellakaan Kiran pentuja. Juoksut kuitenkin tulisi huhtikuussa.
Silmätkin pitäisi uudestaan peilata.

Sitten taas Lara...
Sydänultra myös tehtävä mutta helpompihan se on yksi ultra suorittaa näin työttömänäkin. Silmät tutkitutan varmaan uudestaan ja teetätän laajan verenkuvan, sisältäen mm. ne kilpirauhastestit.
Lara on nyt 4v eikä ennestään pentuetta alla.

Juoksut tulisi maaliskuun tietämillä ehkäpä.

Nyt pitäisi päättää että keväälle whippettejä vai borzoita, syksylle tai ensi vuodelle toinen?