Esittelyssä: Ado

Rokinet's Sea-Buckthorn eli tuttavallisemmin Ado

juuri syntyneenä

Ado on siis myös oma kasvattini, yhteisomistuksessa äitini kanssa. Poika joka valloitti sydämen ja useampiakin. Poika jonka ei pitänyt kotiin jäädä aluksi lainkaan...

Ado oli ensimmäinen joka syntyi, syntyessään hienon tummanruskea (jonka toki tiesin vaalenevan fawniksi) jolla selässä musta viiru. Oikein hyvänkokoinen kaiken kaikkiaan.
Selvyydeksi siis vielä että isänä FI MVA Miyessa Aslanthelion "Aslan" ja emänä Roberta's Kardemumma "Kira". Adolla on 4 veljeä ja 5 siskoa. Syntynyt 23.2.2011

Etsin hyvin innokkaasti pojalle kotia, ajatuksena vaikka sijoitus tai yhteistyö. Tuntui että tuossa pojassa on sitä jotakin. Uskomatonta kyllä, poika jonka uskoin ekana kodin saavan, lopulta ei tuntunut sitä mistään löytävän. Kyselyitä tuli, mutta joko kysyttiin vain hintaa ja siinä kaikki, kysyttiin kotikoiraksi ja yksi oli ihminen jonka koirienpito hyvin epämääräistä (koirat pelokkaita, jne esim. äkkinäisissä liikkeissä).

Samaan aikaan kun kotia etsin, oli Ado aivan selvästi sitä mieltä että tämä on jo mun kotini, ei hän mitään muuta tarvii. Poikien pallukkatilannetta tutkaillessa kotona, oli Ado toinen niistä jolla molemmat tunsin laskeutuneet. Myöhemmin sitten ell. myös tämän vahvisti. Ado hurmasi meidät kaikki yksi kerrallaan ja koko olemuksesta näki "Mää en lähre mihinkään, nih!" :) Unnan kanssa olivat alusta alkaen se "pahapari".

hurmuripoika 4vko

No niinhän siinä lopulta kävi että salakavalasti poika jäi jalkoihin pyörimään. En nyt oikeastaan tiedä oliko kenelläkään meistä suurempaa haluakaan luovuttaa hurmuria minnekkään. ;)
Kutsumanimi "Ado" tuli ensin työnimeksi mutta jäi sitten pojalle pysyvästi. Ado on lyhenne adoniksesta. Virallinen nimi Sea-Buckthorn eli Tyrni taas tuli osittain tuosta väristä. No eipä poika oranssi ole mutta marjanimistä parhaiten sopi. ;)

Ado on aina ollut paljon Unnan perään, pahimmillaan Unnan ollessa poissa onkin sitten mm. tietokoneen hiiri ja näppäimistö kokenut kovia. Melkoinen itkuiikka poika on myös, jos jokin asia kaivelee niin sen kyllä kuulee. Jos poika haluaa syliin, ulos, huomiota, ruokaa, jne on vinkuminen hyvin tehokasta.
Kuitenkin melko rohkea poika on, ei pelkää oikeastaan mitään muuta kuin nyt tämän mörköiän järkytyksiä (lenkillä postilaatikko, roskis, grillin luona vaaniva "mörkö", minä hihnan toisessa päässä huppu päässäni...) jotka ikään oikeastaan kuuluukin. Kaikkien kaveri poika kyllä on! Uusivuosi meni rauhallisesti ilman pelkoja ja se onkin hyvin tärkeää.
Imuri on pojan mielestä hyvin kamala kapistus.

Viettiä on vieheeseen vaikka kuinka. Hienosti poika onkin pinkonut harkoissa ja kiihdytyskisoissa jopa voitti pennut. Kuulemma kiihdytyskisoissa olikin joku pariskunta ihaillut intoa ja räjähtävää nopeutta!
Tarkoitus olisi tänä vuonna mittauttaa ja anoa kirjat niin päästään kisaamaankin kesällä. Ehkä kokeillaan joskus huvin vuoksi rataakin, eipä siellä näyttelyponilla mitään mahkuja ole mutta jos edes kerran harkoissa käytäis Turussa. :)

11vko

Näyttelyitä ollaan hiukan ehditty kiertämään, keskeneräinenhän tuo on ja villi kuin mikä! Ensimmäinen pentuluokka oli Piccolo Evento Vantaalla. Siellä hienosti poika BIS1-pentu! Seuraavana päivänä Helsinkiin pentunäyttelyyn ja nyt VSP-pentu. Tampereella SVKL:n erkkarissa PEK3.
Viralliset luokat aloitettiin Voittajasta, tuloksena EH. Turku oli seuraava ja sieltäkin EH.

Tulevaisuudessa tullaan kiertämään harrastamassa ja myös terveystutkimuksia olisi tarkoitus tehdä. Ado on kaikenkaikkiaan hyvin ihana luonteeltaan ja tykkään kyllä tuosta ulkonäöstäkin.
Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo mukanaan. :)

Vielä jokunen kuva kun en tähän tekstiä nyt paljon saanut aikaiseksi.

14½vko